 |
| Kristian Forsman. |
On olemassa ihmisiä jotka käyvät lääkärissä joka päivä.
Sote-kustannusten nousuvauhti Suomessa on ollut n. 4% vuodessa. BKT on harvana vuonna koko 2010-luvulla noussut yhtä nopeaan. Jo tämä vertailu kertoo, että jotain on syytä tehdä, jotta rahat riittäisivät. Ikääntymisestä johtuva palvelutarpeen kasvu on luvusta arviolta reilun prosentin, mihin voi olla vaikea vaikuttaa.
Avain tuottavuuden parantamiseen on hyvä johtaminen, asiakkaiden tarpeiden huomioiminen ja henkilöstön työnkuvan saaminen sellaiseksi, että he pystyvät sekä vaikuttamaan työhönsä että kokemaan siinä onnistumista ja merkityksellisyyttä. Suuruuden ekonomia puolestaan toimii rakenteiden suunnittelussa, parhaiden käytänteiden kopioimisessa, digi-palvelujen kehittämisessä ja henkilökunnan rekrytoimisessa.
Sote-uudistuksen syvin olemus on integroinnissa. Nidotaan perus- ja erikoissairaanhoito sekä sosiaalihuolto yhteen, jotta päästään eroon nykyisestä erikoistasoa suosivasta järjestelmästä. Perustason vahvistaminen tuo helpotuksen terveydenhuollon kaikkein ikävimpään ongelmaan, vaikeaan hoitoon pääsyyn. Erikoistasoista hoitoa voidaan tuoda suoraan terveysasemille tai se on sieltä saavutettavissa etäyhteyksin. Tulevaisuuden sote-keskuksissa on moniammatillisia tiimejä, jossa on terveydenhoidon ja sosiaalihuollon osaajia.
Vain tällainen lähestyminen on toimiva otsikon mukaisen ihmisen kohtaamisessa. On selvää, että vaikka ko. henkilö joka päivä lääkärissä käykin, ei siitä ole hänelle apua, vaan päinvastoin, se syö kaikkien resursseja. Eikä kyseinen henkilö aivan varmasti käytä työterveyshuoltoa tai yksityislääkäreitä... Soten iso haaste on, että 10% asiakkaista vastaa jopa 80% menoista. Heillä on vaikeita ongelmia terveytensä kanssa ja he tarvitsevat usein ympärivuorokautista hoivaa. Eikä pelkästään vanhuksia, kuten joku voisi ajatella, vaan ikäkirjo on laaja. Heille tulee löytyä nimettyjä ammattilaisia, joiden kautta he pystyvät hoitamaan asioitaan järjestelmän suuntaan. Myös ns. henkilökohtainen budjetti olisi merkittävä parannus osalle asiakkaita.
Vaativimpien asiakkaiden hoito on iso haaste, mutta myös mahdollisuus. Jos heidän tarpeensa tunnistetaan ja niihin vastataan asianmukaisesti, vapautuu resursseja. Tämä hyödyttää keskivertoasiakasta, sitä, joka käy lääkärissä keskimäärin 1-2 kertaa vuodessa. Keskimääräisen asiakkaan tarpeet pitääkin pitää aivan keskiössä. Julkisella puolella ei yksinkertaisesti ole varaa menettää veroja maksavan enemmistön tukea (vaikka joskus niin tuntuu jo käyneen), sillä se veisi oikeutuksen muultakin työltä pois. Sitä paitsi terveysasematyö on hyvin edullista suhteessa kaikkeen muuhun. Tämän vuoksi Keskusta suosii lähipalveluja ja pitää esim. tiukasti kiinni vaatimuksestaan joka kunnassa sijaitsevasta sote-pisteestä. Ei siksi, että se olisi paljon vaadittu, vaan siksi, että se on vain kohtuullista.
Kirjoittaja on Kristian Forsman. Hän on Myrskylän kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja Myrskylän Keskustan puheenjohtaja ja ehdolla aluevaaleissa Itä-Uudellamaalla.
