Ehdokasesittelyssä Aku Eronen

 

Aku Eronen on ehdolla Itä-Uusimaa hyvinvointialueen aluevaltuustoon numerolla 47. Hän on eläkeläinen ja yrittäjä Myrskylästä. Hän on myös aviomies, isä ja isoisä.  

Aku Eronen.

Eronen kertoo: Vaikka olen jo lopettelemassa yritystoimintaani, olen vielä Myrskylän Yrittäjien puheenjohtaja. Olen myös Eläkeliiton Myrskylän yhdistyksen puheenjohtaja ja kirkkovaltuutettu. Johdollani Myrskylän Yrittäjät valittiin vuoden 2020 parhaaksi yrittäjäyhdistykseksi Uudellamaalla ja Eläkeliiton Myrskylän yhdistys vuoden yhdistykseksi Myrskylässä.

NÄYTTÖJÄ OSAAMISESTA JA TOIMINNASTA

Nähdäkseni tulevilta valtuutetuilta vaaditaan eniten organisointi- ja yhteistyökykyä. On ymmärrettävä, miten hommat saa toimimaan ja on kyettävä rakentavaan ryhmätyöhön isoissa ja pienissä ryhmissä ja on osattava ja uskallettava puhua vakuuttavasti ja luontevasti muille valtuutetuille aluevaltuuston kokouksissa. Itä-Uudellamaalla tulee olemaan 59 valtuutettua (Wikipedia). Minä olen puhunut 2021 syksyn aikana sekä Tampere-talon pääsalissa Eläkeliiton liittokokouksessa (osallistujia noin 800 henkeä), että Finlandia talon pääsalissa kunnallisjohdon seminaarissa, jossa oli mukana kaikkiaan yli tuhat osallistujaa.

SOSIAALISEKTORILLA VAHVAA OSALLISTUMISTA

Ruohonjuuritason kokemusta olen saanut sosiaalisektorilta varsin runsaasti. Olen tehnyt sen alueen vapaaehtoistyötä niin paljon, että minut valittiin vuonna 2016 Vuoden vapaaehtoistyöntekijäksi Suomessa. Kerroin silloin kolmessa lasten päiväkodissa satuja eri lapsiryhmille, toimin kahdella nuorisotalolla valvojana, pyöritin Levyraati-kerhoa vanhusten hoivakodissa, toimin lastensuojelulapsen aikuiskaverina ja vedin Ridasjärven päihdehoitolaitoksella Toivo-nimistä ryhmää vakavasti päihdeongelmaisille.  Lehtitietojen mukaan silloin maassamme oli noin 160 tuhatta vapaaehtoistyöntekijää. Tämän toimintani ja ”Vuoden vapaaehtoistyöntekijä” valinnan ansiosta presidentti kutsui minut 6.12.2016 itsenäisyyspäivän juhliin presidentinlinnaan. Olin siellä vaimoni kanssa. 

LISÄTIETOJA SAA ALLA OLEVISTA LINKEISTÄ

Kotisivuni: https://somevaari.com/kuka-on-somevaari/ 

Tässä Seura-lehden juttu sosiaalisektorin vapaaehtoistöistäni: Arjen sankari 

Y-studio kirjoitti yrittäjyydestäni: https://y-studio.fi/yrityksen-perustaminen/minustako-yrittaja/somevaari-ryhtyi-yrittajaksi-elakkeella/

Myrskylän Yrittäjistä Uudenmaan paras yrittäjäyhdistys johdollani: https://www.yrittajat.fi/uutiset/myrskylan-yrittajat-paras-yrittajayhdistys/ 

Aku Eronen ja Vuoden paikallisyhdistys diplomi.

Tässä Ilta-Sanomien juttu minusta Linnanjuhlissa: https://www.is.fi/linnanjuhlat/art-2000004897971.html 

   

Eronen ja vaimo Soile Niittymäki lähdössä linnanjuhliin.

Aku Eronen, Itä-Uusimaa, numero 47. 

SOTEN TAUSTAA

Kristian Forsman.

On olemassa ihmisiä jotka käyvät lääkärissä joka päivä.

Sote-kustannusten nousuvauhti Suomessa on ollut n. 4% vuodessa. BKT on harvana vuonna koko 2010-luvulla noussut yhtä nopeaan. Jo tämä vertailu kertoo, että jotain on syytä tehdä, jotta rahat riittäisivät. Ikääntymisestä johtuva palvelutarpeen kasvu on luvusta arviolta reilun prosentin, mihin voi olla vaikea vaikuttaa.

Avain tuottavuuden parantamiseen on hyvä johtaminen, asiakkaiden tarpeiden huomioiminen ja henkilöstön työnkuvan saaminen sellaiseksi, että he pystyvät sekä vaikuttamaan työhönsä että kokemaan siinä onnistumista ja merkityksellisyyttä. Suuruuden ekonomia puolestaan toimii rakenteiden suunnittelussa, parhaiden käytänteiden kopioimisessa, digi-palvelujen kehittämisessä ja henkilökunnan rekrytoimisessa.

Sote-uudistuksen syvin olemus on integroinnissa. Nidotaan perus- ja erikoissairaanhoito sekä sosiaalihuolto yhteen, jotta päästään eroon nykyisestä erikoistasoa suosivasta järjestelmästä. Perustason vahvistaminen tuo helpotuksen terveydenhuollon kaikkein ikävimpään ongelmaan, vaikeaan hoitoon pääsyyn. Erikoistasoista hoitoa voidaan tuoda suoraan terveysasemille tai se on sieltä saavutettavissa etäyhteyksin. Tulevaisuuden sote-keskuksissa on moniammatillisia tiimejä, jossa on terveydenhoidon ja sosiaalihuollon osaajia.

Vain tällainen lähestyminen on toimiva otsikon mukaisen ihmisen kohtaamisessa. On selvää, että vaikka ko. henkilö joka päivä lääkärissä käykin, ei siitä ole hänelle apua, vaan päinvastoin, se syö kaikkien resursseja. Eikä kyseinen henkilö aivan varmasti käytä työterveyshuoltoa tai yksityislääkäreitä... Soten iso haaste on, että 10% asiakkaista vastaa jopa 80% menoista. Heillä on vaikeita ongelmia terveytensä kanssa ja he tarvitsevat usein ympärivuorokautista hoivaa. Eikä pelkästään vanhuksia, kuten joku voisi ajatella, vaan ikäkirjo on laaja. Heille tulee löytyä nimettyjä ammattilaisia, joiden kautta he pystyvät hoitamaan asioitaan järjestelmän suuntaan. Myös ns. henkilökohtainen budjetti olisi merkittävä parannus osalle asiakkaita.

Vaativimpien asiakkaiden hoito on iso haaste, mutta myös mahdollisuus. Jos heidän tarpeensa tunnistetaan ja niihin vastataan asianmukaisesti, vapautuu resursseja. Tämä hyödyttää keskivertoasiakasta, sitä, joka käy lääkärissä keskimäärin 1-2 kertaa vuodessa. Keskimääräisen asiakkaan tarpeet pitääkin pitää aivan keskiössä. Julkisella puolella ei yksinkertaisesti ole varaa menettää veroja maksavan enemmistön tukea (vaikka joskus niin tuntuu jo käyneen), sillä se veisi oikeutuksen muultakin työltä pois. Sitä paitsi terveysasematyö on hyvin edullista suhteessa kaikkeen muuhun. Tämän vuoksi Keskusta suosii lähipalveluja ja pitää esim. tiukasti kiinni vaatimuksestaan joka kunnassa sijaitsevasta sote-pisteestä. Ei siksi, että se olisi paljon vaadittu, vaan siksi, että se on vain kohtuullista.

Kirjoittaja on Kristian Forsman. Hän on Myrskylän kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja Myrskylän Keskustan puheenjohtaja ja ehdolla aluevaaleissa Itä-Uudellamaalla.