Itä-Uudenmaan hyvinvointialue – mitä sitten?

 Osa I: Hallinto 

Tätä kirjoitettaessa on enää muutama päivä vaaleihin. Maaliskuun alusta, vaaleista kuukauden+viikon päästä, aluevaltuutettujen toimikausi alkaa. Valtuutettujen ensimmäinen kokous tullaan kutsumaan hyvin nopeasti koolle tämän jälkeen. Järjestelmä tulee saada hallinnollisesti nopeasti pystyyn, sillä hyvinvointialue tulee vastaamaan alueensa sosiaali- ja terveyspalveluista (paitsi erikoissairaanhoidon palveluista), heti vuoden -23 alusta.

Kristian Forsman.

Aluevaltuusto saa ensimmäisessä kokouksessaan hyväksyttäväkseen mm. hallintosäännön. Hallintosäännössä nimensä mukaisesti kerrotaan millä hallintomallilla alueella toimitaan, niin viranhaltijoiden kuin toimielintenkin suhteen. Tällä on suuri merkitys jatkon kanssa, siinä miten organisaatio pystyy mukautumaan jatkuvaan muutostarpeeseen. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat sellainen palveluala, jossa maali tulee aina siirtymään kauemmaksi sitä lähestyttäessä. Jos hallintoa ei saada jo alkuun tehokkaaksi ja ketteräksi ja sellaiseen muotoon että se edistää toimialojen keskinäistä kanssakäymistä (integratiota), tulee se olemaan jatkossakin vaikeata.

Nyt Itä-Uudeltamaan isojen kuntien isoimmista puolueista on tullut viestiä, että lautakuntia pitäisi olla useampia rinnakkaisiakin. Tämä olisi takapakkia nykytilanteeseenkin, jossa kunnissa on vain yksi sosiaali- ja terveyslautakunta. On toki ymmärrettävää, että alkuvaiheessa sekä ihmisiä että heidän taustayhteisöjään pyritään sitouttamaan päätöksentekoon. Tämä voidaan tehdä myös lautakuntien kokoa suurentamalla.

 Kaikissa alueen kunnissa sosiaali- ja terveystoimi on yhdessä organisaatiossa ja yhden lautakunnan alaisuudessa. Tämä tukee terveydenhuollon ja sosiaalihuollon välistä integraatiota. Terveydenhuollolla ja sosiaalihuollolla on paljon yhteisiä asiakasryhmiä. Erityisesti runsaasti palveluita tarvitsevien asiakkaiden kohdalla kaikkien toimijoiden yhteistyö on erittäin tärkeää. Asiakkaan ympärille tarvitaan moniammatillinen tiimi, jotta asiakas tulee kohdatuksi kokonaisvaltaisesti.

Hyvin pian aluevaltuustot päättävät myös hyvinvointialueen strategiasta ja siihen läheisesti liittyvästä työkalusta, brändistä. Valmistelutoimielin (Vate) on jo aloittanut näiden asioiden työstämisen, ja se on näkynyt kuntalaisille mm. erilaisina asiakaskyselyinä. Selkein huomioitava erityispiirteemme alueella on kaksikielisyys, joka vaikuttaa niin palveluiden kehittämiseen kuin rekrytointeihin hankaloittavasti ja haasteita on jo nyt olemassa.

Henkilöstön saatavuuden turvaaminen on lähitulevaisuuden yksi suurimmista haasteista. Kannustava henkilöstöpolitiikka, hyvä johtaminen sekä koulutus- ja vaikutusmahdollisuudet ovat henkilöstön saatavuuden kulmakiviä. Tiivistä yhteistyötä kuntien välillä, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa pitää pitää yllä. Kannatan oman HR-jaoston muodostamista aluehallituksen alaisuuteen, sillä se auttaisi taklaamaan rekrytointihaasteita ennakoivasti ja strategisesti. 

Kirjoittaja on Kristian Forsman, Myrskylän kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja Myrskylän Keskustan puheenjohtaja. Hänen numeronsa aluevaaleissa Itä-Uudellamaalla on 48.