Ehdokasesittelyssä Aku Eronen

 

Aku Eronen on ehdolla Itä-Uusimaa hyvinvointialueen aluevaltuustoon numerolla 47. Hän on eläkeläinen ja yrittäjä Myrskylästä. Hän on myös aviomies, isä ja isoisä.  

Aku Eronen.

Eronen kertoo: Vaikka olen jo lopettelemassa yritystoimintaani, olen vielä Myrskylän Yrittäjien puheenjohtaja. Olen myös Eläkeliiton Myrskylän yhdistyksen puheenjohtaja ja kirkkovaltuutettu. Johdollani Myrskylän Yrittäjät valittiin vuoden 2020 parhaaksi yrittäjäyhdistykseksi Uudellamaalla ja Eläkeliiton Myrskylän yhdistys vuoden yhdistykseksi Myrskylässä.

NÄYTTÖJÄ OSAAMISESTA JA TOIMINNASTA

Nähdäkseni tulevilta valtuutetuilta vaaditaan eniten organisointi- ja yhteistyökykyä. On ymmärrettävä, miten hommat saa toimimaan ja on kyettävä rakentavaan ryhmätyöhön isoissa ja pienissä ryhmissä ja on osattava ja uskallettava puhua vakuuttavasti ja luontevasti muille valtuutetuille aluevaltuuston kokouksissa. Itä-Uudellamaalla tulee olemaan 59 valtuutettua (Wikipedia). Minä olen puhunut 2021 syksyn aikana sekä Tampere-talon pääsalissa Eläkeliiton liittokokouksessa (osallistujia noin 800 henkeä), että Finlandia talon pääsalissa kunnallisjohdon seminaarissa, jossa oli mukana kaikkiaan yli tuhat osallistujaa.

SOSIAALISEKTORILLA VAHVAA OSALLISTUMISTA

Ruohonjuuritason kokemusta olen saanut sosiaalisektorilta varsin runsaasti. Olen tehnyt sen alueen vapaaehtoistyötä niin paljon, että minut valittiin vuonna 2016 Vuoden vapaaehtoistyöntekijäksi Suomessa. Kerroin silloin kolmessa lasten päiväkodissa satuja eri lapsiryhmille, toimin kahdella nuorisotalolla valvojana, pyöritin Levyraati-kerhoa vanhusten hoivakodissa, toimin lastensuojelulapsen aikuiskaverina ja vedin Ridasjärven päihdehoitolaitoksella Toivo-nimistä ryhmää vakavasti päihdeongelmaisille.  Lehtitietojen mukaan silloin maassamme oli noin 160 tuhatta vapaaehtoistyöntekijää. Tämän toimintani ja ”Vuoden vapaaehtoistyöntekijä” valinnan ansiosta presidentti kutsui minut 6.12.2016 itsenäisyyspäivän juhliin presidentinlinnaan. Olin siellä vaimoni kanssa. 

LISÄTIETOJA SAA ALLA OLEVISTA LINKEISTÄ

Kotisivuni: https://somevaari.com/kuka-on-somevaari/ 

Tässä Seura-lehden juttu sosiaalisektorin vapaaehtoistöistäni: Arjen sankari 

Y-studio kirjoitti yrittäjyydestäni: https://y-studio.fi/yrityksen-perustaminen/minustako-yrittaja/somevaari-ryhtyi-yrittajaksi-elakkeella/

Myrskylän Yrittäjistä Uudenmaan paras yrittäjäyhdistys johdollani: https://www.yrittajat.fi/uutiset/myrskylan-yrittajat-paras-yrittajayhdistys/ 

Aku Eronen ja Vuoden paikallisyhdistys diplomi.

Tässä Ilta-Sanomien juttu minusta Linnanjuhlissa: https://www.is.fi/linnanjuhlat/art-2000004897971.html 

   

Eronen ja vaimo Soile Niittymäki lähdössä linnanjuhliin.

Aku Eronen, Itä-Uusimaa, numero 47. 

Yrittäjyysmyönteinen kunta

Mistä sen tunnistaa, pohtii kirjoituksessaan Aku Eronen.

Aku Eronen alias @somevaari

Kun tiedetään, että yrittäjyys tuo kuntaan työtä ja työ lisää hyvinvointia, on ihan kaikkien kuntalaisten kannalta merkityksellistä, miten kuntapäättäjät suhtautuvat yrittäjyyteen. Niinpä päätin pohtia kuntavaalien lähestyessä, mistä tunnistaa yrittäjyysmyönteisen kunnan? Jotain tuli heti omaankin mieleeni, mutta aihetta ovat tutkineet ja tarkastelleet myös monet asiantuntijatahot. Tutkin siis nettiä ja mm. Suomen Yrittäjien julkaisuja ja kokosin mielestäni tärkeimpiä löydöksiäni tähän. Ehkä jotain keskeistä jäi poiskin ja toivoisinkin kommentteja sellaisista. Pienten kuntien omat resurssit eivät näihin kaikkiin välttämättä riitä. Silloin kunta voisi ohjata yritystä/yrittäjää kääntymään yhteistyökumppanien puoleen, esimerkiksi alueen Ely-keskus tai ProAgria.

Kunnan vahvuuksia yrittäjän näkökulmasta

Kunnan yksi tärkeä vahvuus yrittäjän(kin) näkökulmasta on ennustettava ja kilpailukykyinen verotaso. Kuntaveron korotuksia olisi vältettävä. Kaavoituksella huolehditaan, että yritystontteja on saatavilla. Tieverkoston ylläpidosta huolehditaan. Yrittäjyysmyönteinen kunta keskittyy itse vain sellaisiin julkisen sektorin välttämättömiin tehtäviin, joita yritykset eivät voi hoitaa. Se myös asettaa elinkeinopolitiikan kunnan tärkeimmäksi elinvoimatyökaluksi ja tässähän kotikuntani Myrskylä onkin (hankintapolitiikassa) jo todettu Suomen parhaaksi (yrittäjien kuntabarometri 2020). Yrittäjyysmyönteinen kunta myös tuntee kuntansa yritykset, yrittäjien ikärakenteen ja yritysten työllisten lukumäärän. Näin esimerkiksi omistajanvaihdostoimenpiteet voi suunnata oikein. Se neuvoo yrityksiään rahoitus- ja investointitarpeissa ja työvoiman saamisessa. Varmistaa yrityksen elinkaaripalvelut aloittavan yrittäjän palveluista omistajanvaihtoksiin. Tukee yrityksiä digitaalisen teknologian käyttöönotossa ja sen edellyttämän osaamisen kehittämisessä. Joko hengästyttää?

Asiointi helpoksi, tuki- ja neuvontapalveluja

Tiedetään, että jo nyt kunnat ainakin jossain määrin digitalisoivat yhteistyönä yrityksille suunnattuja asiointipalveluita, yhtenäistävät lupa- ja käsittelyprosesseja, vähentävät asiointikanavien määrää ja liikuttavat yrityksiltä kysyttyjä tietoja saumattomasti järjestelmästä toiseen. Kunnat voisivat ehkä myös vahvistaa yrittäjien digiosaamista yksityisistä ja julkisista toimijoista muodostuvalla tukiverkostolla?

Niin ikään kunnat voisivat varmistaa, että eri kunnissa toimivat yrittäjät voivat verkostoitua ja saada neuvontaa myös toisen kotipaikkakunnan elinkeinopalveluista. Tietoliikenneyhteyksien pitäisi ehdottomasti olla kunnossa. Kunta voisi hyödyntää ostopalveluina paikallista yrittäjyyttä (kilpailulainsäädännön puitteissa tietenkin). Yrittäjyysmyönteinen kunta voisi tarjota etätyötä tekeville yrittäjille ja asiantuntijoille työtiloja ja kohtaamispaikkoja. Se ei kilpaile yritysten kanssa ja häiritse yritysten toimintaa omilla yhtiöillään, irtautuu niistä toiminnoista, joiden tekemiselle ei ole perusteita. Kartoittaa alituisesti markkinoilta yrityksiä, joille voisi tarjota tilaa liiketoiminnan ja kasvun tukemiseksi.

Yrityksillä on paljon velvoitteita, joiden hoitaminen edellyttää asiointia kunnassa. Mitä pienemmästä yrityksestä on kyse, sitä suurempi suhteellisesti on taakka, joka kertyy luvista, ilmoituksista ja muista toimenpiteistä. Yrittäjä toivoo, että kunta-asiat saisi hoidetuksi verkossa ajasta ja paikasta riippumatta.

Päätösten vaikutukset yrityksiin

Useimmat kunnan päätökset vaikuttavat yrityksiin. Yritysten ja kunnan menestymistä voidaan tukea arvioimalla yritysvaikutukset jo valmistelussa. Näin tähdätään siihen, että päätöksillä poistetaan yrittäjyyden esteitä eikä luoda niitä. Kunnan pitää arvioida yritysvaikutuksia pysyvänä osana kaikkea päätösvalmistelua. Jälkikäteen pitää tarkistaa, toteutuivatko yritysvaikutukset arvioidun kaltaisina. Käydään aktiivista vuoropuhelua yritysten kanssa. Kunnan tulee panostaa uuden yksityisen elinkeinotoiminnan edellytysten luomiseen.

Monipaikkaisuus

Koronakriisi moninkertaisti etätyön tekemisen ja työskentelyn eri paikoista. Yrittäjyydellä on merkittävä rooli monipaikkaisuuden kehittymisessä. Monipaikkatyö on iso mahdollisuus erityisesti paikkakunnille, joilla on paljon vapaa-ajan asuntoja, kuten meillä Myrskylässä. Se siirtää palveluiden kysyntää mökkipaikkakunnille ja muuttaa aluetalouden rakennetta. Toisaalta se voi näkyä kysynnän laskuna kaupunkien keskustoissa ja alueilla, joilta työntekijät siirtyvät etätöihin.

Julkiset hankinnat

Julkiset hankinnat on valjastettava yrittäjyyden, työllisyyden ja innovaatioiden kehittäjiksi. Suurin este pienten ja keskisuurten yritysten osallistua kilpailutuksiin on hankinnan liian suuri koko. Tässä hankintalaki puolustaa pk-yrityksiä: se ohjaa jakamaan hankinnat osiin.

 

Kirjoittaja on Aku Eronen, Myrskylän Yrittäjien puheenjohtaja ja Keskustan kuntavaaliehdokas Myrskylässä.