15 vuoden kehitys huipentuu tulevissa vaaleissa.
 |
| Kristian Forsman. |
Myrskylä ja Pukkila olivat ensimmäisten joukossa Suomessa mukana kokoamassa sosiaali- ja perusterveydenhuoltoa sekä erikoissairaanhoitoa ja ympärivuorokautista päivystystä saman katon alle kun Aava-niminen liikelaitos perustettiin 2007. Samoista ajoista lähtien koko maan kattavaa sote-järjestelmän remonttia on yritetty tehdä.
Ensimmäisen maakuntapohjaisen sote-esityksen eduskuntaan toi Kataisen-Urpilaisen hallitus silloisten oppositiopuolueiden (kesk, PS) tuella. (Tätä esitystä edelsi hallituksen kuuluisa hanke kuntien pakkoliittämisiksi, mutta tältä tippui pohja pois kun demarit vetivät tukensa epäsuosioon joutuneen hankkeen ’pakko’-osasta). Silloisen lakiesityksen perusteluosassa viitattiin juuri Aavan ja Eksoten (Etelä-Karjalan maakunnallinen toimija) hyviin kokemuksiin, missä nimenomaan integroimalla, eli niveltämällä perus- ja erikoistason sairaanhoito keskenään, sekä sosiaalihuolto, oli saatu palveluketju toimivammaksi ja mm. kustannusten nousu taittumaan. Lisäksi todettiin, että järjestäjän pitää olla tarpeeksi iso, että em. kriteerit pystyttäisiin saavuttamaan.
Kataisen kuntayhtymämallinen esitys kaatui kuitenkin perustuslakiin. Kuntayhtymissä on välillinen, kunnista nimetty edustus, eikä lisäksi jokainen ääni niissä ole samanarvoinen. Usein määräysvalta on vain suurimmilla: kunnalla tai kunnan valtapuolueella. Tämä tuleva malli sen sijaan tuo kansanvaltaisuuden maakunnalliseen päätöksentekoon, ja siten alueella asuvat itse voivat vaikuttaa siihen miten he haluavat seudulliset asiansa hoitaa.
Vielä tuolloin puolueet olivat ainakin näennäisesti samaa mieltä kehityksen suunnasta. Lakiesityksen kaatumisen myötä myös sen kannatus alkoi vaihdella. Kokoomus erityisesti Uudellamaalla on kyseenalaistanut sekä uudistuksesta saatavat säästöt että koko uudistuksen tarpeellisuuden. Sdp:lläkin kritiikki on kohdistunut rahoitukseen, mutta sen niukkuuteen. Kannatus on voinut riippua siitä, että onko puolue hallituksessa vai oppositiossa. Siihen nähden ei ole ihme, että ihmiset ovat suhtautuneet sarkastisesti puolueiden väittämiin, joissa ihminen on keskiössä ja hallinto on toisarvoista.
Uudistuksen perusteet ovat kuitenkin yhä olemassa. Suomessa on palveluja, jotka ovat valtiolle liian pieniä ja kuntarakenteelle liian suuria. Vanhassa mallissa pysyminen olisi tarkoittanut ikääntymisestä johtuvien kustannusten, ja siten verorasituksen, kohdistumista maaseutumaisiin kuntiin ja muuttotappioalueille. Näiden kuntien osalta yhä suurempi osuus budjetista olisi mennyt kohoaviin sote-kustannuksiin, mikä olisi pois muista palveluista, samalla kun kyseisten kuntien veroprosentti olisi huomattavasti aluekeskuksia ja nuorekkaita muuttovoittokuntia korkeammalla tasolla. Näin näivettymiskierre vain kiihtyisi.
Näissä vaaleissa on muistettava, että kyseessä on ihmistä lähelle koskettavat palvelut, ja oikeaa puoluetta ja oikeaa henkilöä äänestämällä voi vaikuttaa. Suoraan.
Kirjoittaja on Kristian Forsman, Myrskylän kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja Myrskylän Keskustan puheenjohtaja. Hän on ehdolla aluevaaleissa numerolla 48.
