Yrittäjyysmyönteinen kunta

Mistä sen tunnistaa, pohtii kirjoituksessaan Aku Eronen.

Aku Eronen alias @somevaari

Kun tiedetään, että yrittäjyys tuo kuntaan työtä ja työ lisää hyvinvointia, on ihan kaikkien kuntalaisten kannalta merkityksellistä, miten kuntapäättäjät suhtautuvat yrittäjyyteen. Niinpä päätin pohtia kuntavaalien lähestyessä, mistä tunnistaa yrittäjyysmyönteisen kunnan? Jotain tuli heti omaankin mieleeni, mutta aihetta ovat tutkineet ja tarkastelleet myös monet asiantuntijatahot. Tutkin siis nettiä ja mm. Suomen Yrittäjien julkaisuja ja kokosin mielestäni tärkeimpiä löydöksiäni tähän. Ehkä jotain keskeistä jäi poiskin ja toivoisinkin kommentteja sellaisista. Pienten kuntien omat resurssit eivät näihin kaikkiin välttämättä riitä. Silloin kunta voisi ohjata yritystä/yrittäjää kääntymään yhteistyökumppanien puoleen, esimerkiksi alueen Ely-keskus tai ProAgria.

Kunnan vahvuuksia yrittäjän näkökulmasta

Kunnan yksi tärkeä vahvuus yrittäjän(kin) näkökulmasta on ennustettava ja kilpailukykyinen verotaso. Kuntaveron korotuksia olisi vältettävä. Kaavoituksella huolehditaan, että yritystontteja on saatavilla. Tieverkoston ylläpidosta huolehditaan. Yrittäjyysmyönteinen kunta keskittyy itse vain sellaisiin julkisen sektorin välttämättömiin tehtäviin, joita yritykset eivät voi hoitaa. Se myös asettaa elinkeinopolitiikan kunnan tärkeimmäksi elinvoimatyökaluksi ja tässähän kotikuntani Myrskylä onkin (hankintapolitiikassa) jo todettu Suomen parhaaksi (yrittäjien kuntabarometri 2020). Yrittäjyysmyönteinen kunta myös tuntee kuntansa yritykset, yrittäjien ikärakenteen ja yritysten työllisten lukumäärän. Näin esimerkiksi omistajanvaihdostoimenpiteet voi suunnata oikein. Se neuvoo yrityksiään rahoitus- ja investointitarpeissa ja työvoiman saamisessa. Varmistaa yrityksen elinkaaripalvelut aloittavan yrittäjän palveluista omistajanvaihtoksiin. Tukee yrityksiä digitaalisen teknologian käyttöönotossa ja sen edellyttämän osaamisen kehittämisessä. Joko hengästyttää?

Asiointi helpoksi, tuki- ja neuvontapalveluja

Tiedetään, että jo nyt kunnat ainakin jossain määrin digitalisoivat yhteistyönä yrityksille suunnattuja asiointipalveluita, yhtenäistävät lupa- ja käsittelyprosesseja, vähentävät asiointikanavien määrää ja liikuttavat yrityksiltä kysyttyjä tietoja saumattomasti järjestelmästä toiseen. Kunnat voisivat ehkä myös vahvistaa yrittäjien digiosaamista yksityisistä ja julkisista toimijoista muodostuvalla tukiverkostolla?

Niin ikään kunnat voisivat varmistaa, että eri kunnissa toimivat yrittäjät voivat verkostoitua ja saada neuvontaa myös toisen kotipaikkakunnan elinkeinopalveluista. Tietoliikenneyhteyksien pitäisi ehdottomasti olla kunnossa. Kunta voisi hyödyntää ostopalveluina paikallista yrittäjyyttä (kilpailulainsäädännön puitteissa tietenkin). Yrittäjyysmyönteinen kunta voisi tarjota etätyötä tekeville yrittäjille ja asiantuntijoille työtiloja ja kohtaamispaikkoja. Se ei kilpaile yritysten kanssa ja häiritse yritysten toimintaa omilla yhtiöillään, irtautuu niistä toiminnoista, joiden tekemiselle ei ole perusteita. Kartoittaa alituisesti markkinoilta yrityksiä, joille voisi tarjota tilaa liiketoiminnan ja kasvun tukemiseksi.

Yrityksillä on paljon velvoitteita, joiden hoitaminen edellyttää asiointia kunnassa. Mitä pienemmästä yrityksestä on kyse, sitä suurempi suhteellisesti on taakka, joka kertyy luvista, ilmoituksista ja muista toimenpiteistä. Yrittäjä toivoo, että kunta-asiat saisi hoidetuksi verkossa ajasta ja paikasta riippumatta.

Päätösten vaikutukset yrityksiin

Useimmat kunnan päätökset vaikuttavat yrityksiin. Yritysten ja kunnan menestymistä voidaan tukea arvioimalla yritysvaikutukset jo valmistelussa. Näin tähdätään siihen, että päätöksillä poistetaan yrittäjyyden esteitä eikä luoda niitä. Kunnan pitää arvioida yritysvaikutuksia pysyvänä osana kaikkea päätösvalmistelua. Jälkikäteen pitää tarkistaa, toteutuivatko yritysvaikutukset arvioidun kaltaisina. Käydään aktiivista vuoropuhelua yritysten kanssa. Kunnan tulee panostaa uuden yksityisen elinkeinotoiminnan edellytysten luomiseen.

Monipaikkaisuus

Koronakriisi moninkertaisti etätyön tekemisen ja työskentelyn eri paikoista. Yrittäjyydellä on merkittävä rooli monipaikkaisuuden kehittymisessä. Monipaikkatyö on iso mahdollisuus erityisesti paikkakunnille, joilla on paljon vapaa-ajan asuntoja, kuten meillä Myrskylässä. Se siirtää palveluiden kysyntää mökkipaikkakunnille ja muuttaa aluetalouden rakennetta. Toisaalta se voi näkyä kysynnän laskuna kaupunkien keskustoissa ja alueilla, joilta työntekijät siirtyvät etätöihin.

Julkiset hankinnat

Julkiset hankinnat on valjastettava yrittäjyyden, työllisyyden ja innovaatioiden kehittäjiksi. Suurin este pienten ja keskisuurten yritysten osallistua kilpailutuksiin on hankinnan liian suuri koko. Tässä hankintalaki puolustaa pk-yrityksiä: se ohjaa jakamaan hankinnat osiin.

 

Kirjoittaja on Aku Eronen, Myrskylän Yrittäjien puheenjohtaja ja Keskustan kuntavaaliehdokas Myrskylässä. 

Mitä tulikaan tehtyä – neljä esillenostoa kuluneesta valtuustokaudesta

                            

Kristian Forsman.

Kiistattomasti voitaneen sanoa, että kuluvalla valtuustokaudella tapahtui poikkeuksellisen paljon ja tehtiin paljon päätöksiä. Näin ainakin voi luottamusmiesnäkökulmasta sanoa, esimerkeiksi riittänee että uusi kunnanjohtaja, joka on vasta neljäs koko kunnan historiassa, valittiin, tai tehtiin päätös uuden koulun rakentamisesta (edellisestä vastaavasta päätöksestä on kulunut aikaa noin 40 vuotta). Myös riippumattomat mittarit osoittavat kauden olleen tuloksellinen. Seuraavassa nostan neljä tekijää ylitse muiden.

Ylijäämäinen kuntatalous. Tämä on kaiken a ja o. Vaikka kunnan tavoitteena ei olekaan tuottaa voittoa, ylijäämäisyys mahdollistaa liikkumavaran moneen suuntaan. Vuoden 2020 ylijäämä (n. 1M€) on suorastaan historiallisen suuri. On tietysti niin, että ylijäämä muodostui noinkin korkeaksi nimenomaan hallituksen korotettujen valtionosuuksien takia (nk. kuntien koronapaketti), mutta on syytä huomata, että olisimme ylijäämäisiä ilman koronatukipakettiakin. Sitä paitsi me olimme ylijäämäisiä jo vuodet 2018-19, jolloin yli puolet ja jälkimmäisenä vuotena jopa 2/3 Suomen kunnista teki alijäämää.

Myrskylän kunnan virastotalo.

Tehokas oma toiminta ja viranhaltijakoneisto. Nämä ovat yhteydessä toisiinsa. Kunnanjohtaja on aivan olennaisesti tärkein virkamies kunnassa, ja hän on myös ”kunnan kasvot” monesta näkökulmasta. Kun valtuustokautta oli noin vuosi käyty keväällä 2018, siirtyi edellinen kunnanjohtajamme peruspalvelukuntayhtymän johtoon Etelä-Pohjanmaalle. Laitoimme kesällä kunnanjohtajan paikan hakuun, mutta emme mielestämme saaneet tarpeeksi mitat täyttäviä hakijoita ensimmäisellä kerralla, vaan päätimme jatkaa hakuaikaa. Tämä jatko kiinnitti potentiaalisten hakijoiden huomiota paikkaan uudella tavalla, ja saimme useita uusia hakijoita mukaan. Yksimielisesti päädyimme valitsemaan Sam Vuorisen uudeksi kunnanjohtajaksemme ja hän pääsi aloittamaan alkuvuonna 2019. On ollut hienoa huomata, että rekrytointimme onnistui. Sam on ja on ollut pidetty keulakuva kunnalle, ja hän on uutterasti jaksanut paneutua kaikenkokoisiin vastaan tulleisiin haasteisiin, ja hän on synnyttänyt positiivista pöhinää ehkä enemmän kuin osasimme aavistaa.

Suomen paras hankintapolitiikka. On ollut pitkään niin, että kunnalla ja sen luottamushenkilöillä on ollut tahto vaikuttaa kunnassa toimiviin yrityksiin mahdollisimman positiivisesti. Lainsäädäntö luo omat puitteensa, samoin kunnan koko vielä enemmän, mutta aktiivisella otteella ja myös pienten hankintojen huomioimisella on merkitystä ja on saatu hyvää aikaan. Tästä todisteena Suomen Yrittäjien kuntabarometrin voitto vuonna 2020 parasta hankintapolitiikkaa harjoittavana kuntana. Ja vieläpä reilula erolla seuraaviin.

Uusi hirsikoulu. Eri kouluvaihtoehtoja punnittiin tarkkaan. Huomioitakoon, että mitään tekeminen ei ollut vaihtoehto, koska vanhat koulurakennukset olisivat olleet laajan peruskorjauksen tarpeessa muutenkin. Ensin päädyttiin korvaamaan vanhat koulurakennukset uudella, jonka jälkeen päädyttiin vielä mielestämme mahdollisimman laadukkaaseen vaihtoehtoon, hirsikouluun. Seuraavalle lukukaudelle Myrskylän alakoululaiset kävelevätkin sitten uuteen kouluun. On itse asiassa hienoa, että vanhalla koululla pärjättiin 40 vuotta (tai ylikin, koska vanhempi koulurakennus on 50-luvulta), sillä Suomenmaasta löytyy paljon esimerkkejä huomattavasti lyhytikäisemmistäkin julkisista rakennuksista (homekoulut). Mahdollisimman laadukkaan rakennusmateriaalin valinnalla, tietysti oikeanlainen hoito ja käyttötarkoitus (muunneltavat tilat) huomioimalla, on tarkoitus antaa koululaisillemme ensiluokkaiset tilat seuraavaksi YLI 40:ksi vuodeksi. Hirsikoululla on myös kuntaimagoa kohottava vaikutus, vaikka hyvät peruspalvelut ovatkin olleet Myrskylän valtti jo pitkään.

Kristian Forsman,

kunnanvaltuuston puheenjohtaja

Myrskylän Keskustan puheenjohtaja

Suomen Keskusta

Valoa kohti

 

Aku Eronen.

Olemme eläneet täällä Myrskylässäkin koronan kurimuksessa jo toista vuotta. Tämä aika on ollut monelle raskas. Erilaiset rajoitukset ovat vaikuttaneet niin arkeemme kuin juhliimme. Etätyö ja etäkoulu ovat tulleet monelle tutuksi. Moni yritystoiminta on edelleen syvässä ahdingossa rajoitusten takia. Rajoitusten, jotka ovat sinänsä perusteltuja terveydellisten syiden vuoksi. Palkansaajia on ollut lomautettuina ja jotkut ovat voineet jopa menettää työpaikkansa.  Yksinäisyys vaivaa varsinkin sitä osaa väestöstä, joilla ei ole valmiuksia digitaalisten palveluiden käyttöön. Näistä valtaosa on vanhuksia. Lapset ja nuoret kärsivät, kun monet harrastukset kuuluvat rajoitusten piiriin.

Rokotukset etenevät

Tämä kaikki ei ole voinut olla vaikuttamatta mielialaamme. Pitkäkestoisena tällainen tilanne on otollista kasvualustaa masennukselle ja siksi toivon näkeminen on tärkeää. Kun tarkkailemme julkaistuja koronatilastoja ja uutisia, varovaista toivoa paremmasta kesästä on nähtävissä. Tartuntamäärät ovat vihdoin selvässä laskussa ja vaikka rokotukset etenevät joidenkin mielestä hitaasti, ne kuitenkin etenevät. Meidän on tilanteen aiheuttamasta väsymyksestä huolimatta yritettävä jaksaa tsempata vielä, kunnes rokotusten kattavuus on tarpeeksi laaja yhteiskunnan toimintojen laajemmalla avaamiselle.

Perusteltua toivoa siis on. Sitä paitsi kevät etenee, auringonvalo ja lämpö lisääntyvät ja muuttolinnut palaavat.

Näissä näkymissä ja tunnelmissa Myrskylässä ja koko valtakunnassa aletaan valmistautua kesäkuun kuntavaaleihin.

 Aku Eronen

Myrskylän Keskusta

Myrskylän Keskustan blogi esittäytyy.

 

            

Olemme Keskustan paikallisjärjestö Myrskylästä itäiseltä Uudellamaalta. Tämä on meidän ensimmäinen blogimme ja se julkaistaan tiistaina 23.2.2021.

Blogien kirjoittajat vaihtelevat ja kirjoittajan nimi ilmoitetaan aina joko tekstin alussa, tai lopussa. Blogia ylläpitää ja julkaisut toimittaa tähän verkko-osoitteeseen  Myrskylän Keskustan hallituksen jäsen ja viestintävastaava Aku Eronen.

Alamme julkaisemaan täällä ohjelmaamme, tavoitteitamme ja toimintaamme liittyviä kirjoituksia. Esittelemme muun muassa ehdokkaitamme ja heidän näkemyksiään eri vaaleissa, lähimpänä kevään 2021 kuntavaalit. Otamme pääasiassa kantaa paikallisiin ja aluettamme koskeviin asioihin, mutta emme täysin sulje valtakunnallisiakaan aiheita pois. Sisältö muotoutuu pikku hiljaa kokemusten myötä.

Tervetuloa seuraamaan ja kommentoimaaan

Tervetuloa seuraamaan ja lukemaan blogiamme. Saa myös jakaa vapaasti sosiaalisessa mediassa. 

 

       Aku Eronen

Seuraa meitä somessa:

Facebook: Myrskylän Keskustan Facebook sivulle

Instagram: https://www.instagram.com/mykeskusta/

Twitter:     https://twitter.com/MKeskusta 

Verkkosivustomme: https://keskusta.fi/uusimaa/myrskyla